Markkinointi-FOMO saa säntäämään matkaan (vaikka tärkeämpää olisi sitoa kengännauhat ensin)
Kun asiantuntijakollega perustaa podcastin tai LinkedIn-uutiskirjeen, kilpailija julkaisee Instagramissa kellontarkasti tai Google-haku omista tuotteista näyttää pelkkiä kilpailijoiden mainoksia, mieleen hiipii ajatus siitä, että noinhan meidänkin pitäisi tehdä.
Samainen levottomuus voi vallata ajatukset myös myyntipalavereissa, kun AI-Powered Growth Account Manager intoilee finanssiveliliivissään uudesta tekoälytyökalusta, joka huomattavan edullisesti korvaa kaiken vanhan tekemisen. Olisiko tämä se puuttuva tekijä, joka kääntää liidihanat auki ja muuttaa markkinoinnin kuluerästä investoinniksi?
Juttelin hiljattain erään markkinointipäällikön kanssa vuoden 2026 suunnitelmista, ja hän kaipasi yrityksen markkinointiin ennen kaikkea selkeyttä ja yksinkertaisuutta. Heillä oli useita eri palveluntarjoajia, mainontaa eri kanavissa ja monenmoisia kehitysprojekteja. Lopputuloksena oli rytöläjä, jossa rahaa heiteltiin oikealle ja vasemmalle, eikä kukaan tiennyt, mikä toimenpiteistä toi mukanaan yhteydenottoja vai toiko mikään.
“Meille on niin helppo myydä kaikkea, kun me ei tajuta tästä digimarkkinoinnista mitään”, markkinointipäällikkö sanoi ja toivoi saavansa selkeän tarjouksen, jossa ei ladota kasaan kaikkea mahdollista, vaan sanotaan suoraan, minkä verran heidän vähintään tehtävä.
Markkinoinnissa on harvoin tarjolla pikavoittoja tai niin hyviä oikoreittejä, että niitä kannattaisi lähteä rämpimään. Lyömättömistä tarjouksista voi käydä ilmi, että edes pieneen pränttiin ei ollut kirjoitettu kaikkea.
ChatGPT:n suosittelemaksi ei pääse llms.txt-tiedoston lisäämisellä, vaikka joku sanoi, että heillä se ainakin riitti. Mainosrahalla buustatut Meta-postaukset eivät tee brändiänne tunnetuksi ainakaan, jos brändiä ei ollut ensin mietitty kunnolla. Automaattisesti tehtävät tekoälyartikkelit pidentävät markkinointipäällikön työlistaa entisestään, kun valmiin tekstin sijaan tekoäly tekikin nopeasti valtavan määrän tarkistettavaa tekstiä.
Niin tylsää kuin se onkin, niin kaiken markkinoinnin pohjana on ne ankeat perusasiat, jotka täytyy aina välillä miettiä uusiksi: mitä myymme ja kenelle, miten me erotumme kilpailijoista. Jos niitä ei ole viilattu kristallinkirkkaaksi, niin mainoseurot eivät tuo kovin kummoista tulosta.
Ihan varmasti on olemassa isoja yrityksiä, joilla on resursseja hypätä jokaisen junan kyytiin. Ja aivan varmasti jokaiselle kanavalle, palvelulle, valmennukselle ja medialle löytyy se joku yritys, jolle se toimii. Mutta se on ihan varma asia, että matkaan säntääminen silloin, kun kengännauhat on vielä sitomatta, ei vie yrityksen brändiä, myyntiputkea ja asiakastyytyväisyyttä yhtään eteenpäin.
Kun eri palveluiden ja palveluntarjoajien suossa tarpova markkinointipäällikkö pyysi tarjousta markkinoinnin perustasosta – siis siitä, mitä heidän nyt ainakin täytyy tehdä, kun ajat ovat huonot ja budjetti tiukalla – ymmärsin fiiliksen ja haasteen täysin.
Meidän helposti innostuvien kannattaisi myös miettiä tätä ihan samaa: mitä mun ainakin pitää tehdä, missä mun asiakkaat ainakin on, minkä ruudun kautta jokainen potentiaalinen asiakas kulkee. Ja sen pohjalta määritellä se markkinoinnin perustaso, mistä pidetään kiinni kiireessä ja kurimuksessakin, ja mitä sinnikkäästi ja säntillisesti pidetään yllä.
Tähän loppuun vielä yksi pyytämättä annettu digimarkkinoinnin neuvo, vaikka yrittäjät ilman tätäkin jo hukkuvat ilmaisiin vinkkeihin. Jos et tiedä, mihin digimarkkinoinnissa pitäisi juuri nyt pistää euroja ja ajatuksia, katso ensimmäisenä verkkosivuja. Tulipa liidi ihan mistä tahansa – puskaradion, tekoälyvastauksen, messuosaston myyntipuheiden kautta – ennemmin tai myöhemmin he menevät käymään teidän verkkosivuillanne. Herättääkö sivusto luottamusta? Tuleeko yrityksestä asiantunteva fiilis? Tekeekö sivuja mieli jäädä selailemaan ja onko yhteydenottokynnys matala? Jos ei, niin korjaa nämä ensin. Mieti sen jälkeen niitä muita kanavia.